Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Pelaamaan

Merkittävimpiä tapahtumia Kätketyssä - Kylän huhuja

Tässä osiossa pelataan itse roolipeliä. Roolipeliä saavat kirjoittaa vain hyväksytyt roolipelaajat, hyväksytyillä hahmoilla. Muistakaa asiallinen käytös ropessa, olkaa kunnioittavia muita kohtaan. Häiritsevät, asiattomat taikka luvattomat ropetukset poistetaan. Käyttäkää maalaisjärkeä pelatessanne ;)
Lisäksi vielä viimeiset ohjeet, ennen roolimista:

1. Kun hahmosi puhuu, laita puhe "-näiden merkkien  väliin, esim. "Hei Emma, tule tänne!"

2. Hahmosi ajatukset laitat '-näiden merkkien sisään, esim. 'Missäköhän Louis luuraa taas?' mietin ärtyneenä.

3. Et saa ohjata toisen hahmoa, paitsi vähän. Silloin laitat lauseen perään (?)-merkit. Silloin vastapelaajasi saa päättää "totteleeko" ehdotustasi vai ei, esim. Riian kissahahmo loikkasi kohti minua(?)

4. Laita pelinulkopuolinen asia esimerkiksi //-näiden merkkien jälkeen, esim. // Meen nyt syömään (:

Vuodenaika: Talvi

(menemme IRL ajan mukaan)
 

 1  2  3  4  5  6  7  > >> 

Nimi

Kotisivut

Kommentit
Roskapostisuojaus: Paljonko on yhdeksän miinus kuusi?
(Pakollinen, Vastaa numeroin)
Yksityinen  

Nimi: saatana
Kotisivut: http://juuh/

31.10.2015 10:23
Saatana mitä paskaa. Joitakin voi kiinnostaa mutta minua ei.

Nimi: Cassie

23.12.2014 22:42
✖️ Devon Bournemouth ✖️
Noustessani seisomaan olin näkevinäni pettymyksen välähtävän Jacopon kasvoilla, mutta annoin asian olla sillä ajatus Silveristä painoi tosiaan mieltäni niin etten kyennyt ajattelemaan mitään muuta kuin sisartani. Olin jo kääntynyt varaston ovea kohti kun kuulin Jacopon sanovan jotakin. Käännyin pikaisesti ympäri kuunnellakseen häntä ja katsoin hänen ruskeisiin silmiinsä hivenen hämmästyneenä kuullessani mitä hänellä oli sanottavanaan. Hänen lisättyään selityksen Gwynnestä nyökkäsin hiljaa mutisten jotain "selvä"n suuntaista ennen kuin käännyin takaisin ympäri ja kävelin varaston ovelle ja avasin sen. En jäänyt varsinaisesti odottamaan Jacopoa sillä oletin hänen kulkevan perässäni muutenkin. Sen sijaan ajatukseni olivat keskittyneet Silveriin kävellessäni ripeästi ja päättäväisen näköisenä - sillä todellisuudessa olin kaikkea muuta kuin päättäväinen; olin aivan kauhuissani siitä, kuinka Silverille ja Felicitelle oli käynyt ja minua pelotti ajatuksin heidän näkemisestään vaikka tiesinkin että se olisi ennen pitkää välttämätöntä - kohti kylänjohtajan taloa. Samaa taloa, josta olin rynnännyt ulos vain hiukan aiemmin. Mieleeni pälkähti kysymys siitä, jäisimmekö me kenties jopa asumaan kyseiseen taloon kun meidän omalle talollemme oli käynyt… no mitä nyt oli käynytkään. Tuntui niin oudolta ajatella että tänä aamuna kaikki oli täysin normaalisti, Felicite ja Silver olivat järjestelemässä meidän häitämme ja nyt olin jo tavallaan leski, mahdollisesti ainoa lapsi sekä koditon. Pelkkä ajatus tuosta kaikesta kylmäsi minua. Sen lisäksi oli tietenkin kaikki mitä oli tapahtunut Jacopon kanssa: riita, toinen riita, minun henkinen romahtamiseni, suudelma ja sen jälkeen ilmeisesti jonkinlainen sanaton rauhansopimus välillämme - tai niin minä ainakin oletin. Enhän minä Jacoposta tai hänen käsityksistään voinut tietää.

|| ookoo holy fuck WHAAAT MÄ OIKEEST ROOLASIN. eikä se vienykkää ku melkeen kaheksan kuukautta xD anyhoo, pitäkööt inkdeath tätä joululahjanaan ja jonkinlaisena vastineena siitä kortistaan ((( MÄHÄN SANOIN ETTEN RIKO SITÄ LUPAUSTA MÄHÄN SANOIN HA HAA *insert evil laughter right here* ))) not gonna lie, tunnen oloni aika mahtavaks tän jälkeen vaikka toi itse teksti nyt onkin mitä on (( shaibaa siis )). joo. wow.

(((( and even tho i did this just for you im still telling you to consideri the thought of moving this whole scenario to varjelum since this place is kind of dead ya feel but however you want ))))

Nimi: Eebenpuu
Kotisivut: http://www.google.fi/

08.10.2014 12:39
Tämä sivu haisee autismille

Nimi: Daimond

09.09.2014 13:11
Lilli lennähti taivaalle ja tunsi kuinka yhä yltyvä tuuli riepotteli sitä, aivan kuin sen ympärillä olisi ollut kokonainen taistelu. Auringon liian kirkas valo osui sen silmiin ja sokaistuessaan valosta, se ei kyennyt näkemään mistä nuoli tuli. Tulipa kuitenkin ja osui Lilliin. Lilli putosi ja lopun arvaattekin. Se oli Lillin loppu.

Nimi: Viewfrommysoul

03.09.2014 21:55
Saanko vaan kysyä? LILLI MITÄ SÄ HALUUT?

Nimi: Daimond

01.08.2014 09:27
//ja pari korjausa tohon mun ekaan. 1. suljin silmäni sen jälkeen tulisi ja kun avasin ne. 2. muksi tuo susi katsi minua se on oikein ei tota noilla silmillä. 3. pälyinen peili on pölyinen peili. 4. Sinut on varmaan hylätty kun olit pieni on "sinut on varmaan hylätty kun olit pieni" Viljam sanoi. Noniin nyt tä sitten jatkuu.
Viljam huomasi sen ja sanoi "tule pesäämme"
Minä seurasin. aika lyhyen matkan ennen kuinsaavuimme sellaiseen pikaan jossa oli 4 puuta ja iso kivi.
//Jos kukaan ei tiiä soturikissoista tässä on kartta...
//jatkuu

Nimi: Daimond

31.07.2014 10:10
Ihmettelin kuka nurkassa oli. Minua pelotti.
Lilli lensi olalleni. Se antoi turvaa.
//Lilli on tyyppini lemmikki LOL.
`kuka se on Lilli?` mietin itsekseni.
Sitten juuri kun aijjoin juosta pois olennon silmät tulivat näkyviin .
Ne olivat verenhimoiset ja karmivat.
´nyt on oikea aika juosta pois´ minä ajattelin kauhuissaan, mutta en pystynyt liikkumaan olin niin peloisaan.
"K-kuka siellä" sain sanotuksi.
Mutta torui itseäni sillä koko olento tuli esiin.
Se oli susi. Minua ei enää pelottanut. Pystyin liikkumaan.
Sitten minua alkoi huimata luulin että kuolisin, mutta kun suljin silmäni olin paljon pienenpi kuin ennen. ei se minua haitannut mutta ihmettelin miksi tuo susi katsoi minua edeleen noilla silmilään.
vieessäni oli pälyinen peili. katsoin siitä itseäni.
Olin valkoinen susi jolla oli enkelin siivet.
"mikä olen ja kuka sä oot" Minä sanoin.
"Olen Viljami ja me olemme ihmissusia" hän sanoi minulle katsoi taakseen ja rupesi ulvomaan. Parin sekunnin jälkeen paikalla oli kokonainen lauma susia, tai ihmissusia.
"muutumme joka toinen yö susiksi. tai meidän lauma. Mistä laumasta sinä olet?"Han jatkoi
"En ole ennen muuttunut su... ihmissudeksi" minä sanoin.
Sinut on varmaan hylätty kun olit pinei.
En jaksanut vastata minua väsytti. Viljami huomasi sen ja...
//jatkuu...

Nimi: Diamond
Kotisivut: http://city/

29.07.2014 17:43
"olen uusi mutta missä kaikki ovat" Minä mutisin

Nimi: Inkdeath

11.05.2014 21:50
Jacopo~
Kun Devon pudisti hiljaa päätään, minusta tuntui kuin jokin pieni ja kauan unohduksessa ollut olento olisi nostanut päätään sisälläni. Aluksi en tunnistanut sitä, mutta sitten tajusin sen olevan jonkinlaista... puhdasta iloa? Tuntui kummalliselta olla niin onnellinen niin pienestä asiasta, mutta niin se vain oli, että pitkästä aikaa sain tuntea hetken jolloin mikään murhe ei painanut mieltäni. Onnellisuus katosi kuitenkin yhtä äkkiä kuin oli alkanutkin, kun Devon puhui taas. Tietysti hän halusi olla siskonsa kanssa nyt kun jotain näin järkyttävää oli tapahtunut. Silti en voinut estää pettymyksen aaltoa, joka kuohahti sisälläni kun Devon nousi seisomaan. "Mä tulen mukaan", sanoin ennen kuin ehdin edes ajatella mitään. "Tai siis, haluun varmistaa että, öö, Gwynne on okei", lisäsin kiireesti. Se oli kylläkin valetta, sillä vaikka minä ja Gwynne olimme... tuttavia? Ystäviä? No, joka tapauksessa minua ei hirveästi kiinnostanut hänen olinpaikkansa sillä olisin varmaan jo kuullut mikäli hänelle olisi sattunut jotain. Nousin ylös odottaen jonkinlaista torjuvaa reaktiota Devonilta. Tai siis, eikö kuka tahansa pitäisi outona tyyppiä, joka ensin välttelee sinua, sitten suutelee sinua ja loppujen lopuksi seuraa joka paikkaan?

//mä roolasin vaikka mun pitäis lukee ussaa tai nukkua. Olkaa ylpeitä

Nimi: Cassie

28.04.2014 20:42
✖ Devon Bournemouth ✖
Kuulin Jacopon vastauksen kysymykseeni, joka oli ollut lähinnä retorinen ja jonka olin esittänyt lähinnä itselleni. En voinut estää pientä hymynkaretta nousemassa huulilleni. Kieltämättä, Jacopo oli kyllä useinkin aivan vihaamisen arvoinen, muttei ainakaan juuri sillä hetkellä. Pudistin siis päätäni kieltääkseni hänen väitteensä, sillä en olisi mitenkään voinut vihata häntä sillä hetkellä. Oli miten oli, jännitin hieman sitä, miten muut sanani vaikuttaisivat Jacopoon. Ehkä se 'toistaiseksi' lisäys oli täysin tarpeeton. Vaikka tosin todenmukainen.
Talomme palaminen oli painunut selvästi taka-alalle mielessäni tämän kaiken tunnekuohun takia, mutta jossain alitajunnassani pieni osa yhä vaati minua suremaan Feliciteä ja olemaan huolissaan Silverin takia. Tiesin että minun kuuluisi mennä katsomaan häntä, mutta samassa Jacopo puolestaan kietoi kätensä minun hartioidensa ympärille. Menin niin ymmälleni, että unohdin taas koko Silverin. Hetkeksi. Pian huonon omantunnon puuska palasi taas, entistä voimakkaampana ja syyllisyys painoi minua. Sillä minähän loppujenlopuksi olin se, joka oli aiheuttanut tulipalon ja kaiken sen muun kamalan. Kuulin Jacopon sanovan jotain ja käänsin katseeni hänen suuntaansa.
"Mitä? Sori, mä en kuullut", mutisin hiljaa ja jatkoin:
"Mä oon pahoillani mutta… mun on pakko käydä katsomassa Silveriä. Se e ole kunnossa sen jälkeen mitä" - pidin pienen tauon ja yritin pitää ääneni vakaana - "tapahtui."
Varovaisesti irrotin Jacopon kädet ympäriltäni ja nousin seisomaan.

©2018 Kätketty Kaupunki - suntuubi.com